Turun Sanomat 01.11.2005
TS/Jari Laurikko
Ketjun päässä riippuvan prisman avulla suggestoterapeutti Henri Valkama (vas.)
testaa asiakkaan suggestioalttiutta. Toimittaja osoittautui helpoksi
tapaukseksi.
Rentous edesauttaa
hypnoositilan muodostumista
Suggestoterapialla
pelot hallintaan
LASSE RAITIO
Makaan
sohvalla ja tuijotan kattoon. Täytyy myöntää, että asento ei ole minulle mitenkään
vieras eikä etenkään epämieluisa. Suggestoterapeutti Henri Valkama
kehottaa minua kiinnittämään katseeni johonkin tiettyyn pisteeseen ja
hengittämään syvään. Nyt on taannoin hankkimastani Pilates-opista hyötyä. Osaan
vetää keuhkoni täpötäyteen ilmaa nenän kautta ja puhaltaa sen hitaasti ulos
suun kautta. Katseen kiinnittäminen tiettyyn pisteeseen osoittautuu
hankalammaksi, sillä katto on täynnä pieniä reikiä. Valitsen niistä kuitenkin
yhden ja teen työtä käskettyä. Valkaman tasainen ääni vakuuttaa, että
silmäluomeni ovat käymässä raskaaksi, lopulta niin raskaaksi, että silmät tekee
mieli sulkea. Jonkinasteiseksi yllätyksekseni niin tuntuu tapahtuvankin.
Seuraavaksi Valkama kehottaa oikeaa jalkaani rentoutumaan, sitten vasenta ja
niin käydään koko kroppa läpi, kunnes tunnen olevani kertakaikkisen
rentoutunut. Välillä mieleen yrittää tunkeutua ajatus, että "hei, minua
suggeroidaan", mutta se häipyy yhtä nopeasti kuin ilmestyikin. Ja
toisaalta, sitä vartenhan tässä ollaan.
Ennen
suggestoterapian alkamista Henri Valkama on kertonut, että rentoutuminen on
hyvin tärkeä elementti hänen suggestoterapian työskentelyssään.
- Sisällytän
rentoutumisen miltei jokaiseen hypnoosi-istuntoon ja hyvin usein opetan
rentoutumisen myös asiakkaille ja pyydän heitä tapaamisten välissä tekemään
rentoutumisharjoituksia.
- Rentoutumisella
on ensinnäkin lukematon määrä suotuisia vaikutuksia, toiseksi asiakas voi
rentoutumisen avulla itse vahvistaa hypnoosissa käytettyjä suggestioita ja
kolmanneksi kehon rentous edesauttaa hypnoositilan muodostumista.
Ehdotuksia
alitajunnalle
Suggestiohan
merkitsee ehdotusta. Rentouttamisen jälkeen Valkama johdattaa minut vähitellen
syvemmälle hypnoosiin ja ryhtyy esittämään alitajunnalleni ehdotuksia
yhteisesti sopimistamme asioista. Niistä ei nyt sen enempää. Kun terapia on
ohi, Valkama kysäisee minulta, kuinka kauan arvelen siihen kuluneen aikaa.
Vastaan totuudenmukaisesti, että viitisen minuuttia ja olen todella yllättynyt,
kun aikaa onkin kulunut 20 minuuttia. Kuitenkaan en koe, että olisin käynyt
unten mailla ja nousen sohvalta tuntien oloni rentoutuneeksi ja virkeäksi.
- Suurin
osa asiakkaistani tulee vastaanotolleni saadakseen apua jonkin pelon
hallintaan. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi esiintymisen jännittäminen,
lentopelko tai käärmepelko. Suggestoterapia (hypnoosi) on erinomainen ja
monipuolinen työväline pelkojen hallitsemiseen. Lähtökohtana työskentelylle on
se, että ihmisen jännittäminen tai pelko on merkkinä siitä, että ihmisen mieli
kokee jonkin asian pelottavaksi (esimerkiksi käärmeet). On luonnollista, että
jos ihmisen mieli ei enää koe asiaa pelottavana tai uhkaavana, ei pelkoa tai
liiallista jännittämistä ole, eikä näin myöskään pelon tai jännittämisen
aiheuttamia fyysisiä oireita.
- Toinen
lähtökohta työskentelylle on se, että pelko on useimmiten opittu asia, kuten
myös rohkeuskin ja rentouskin ovat. Ihminen voi tulla rohkeaksi, hän voi oppia
rentoutumaan ja luottamaan itseensä enemmän. Suggestoterapia tarjoaa monia
menetelmiä näiden asioiden työstämiseen.
- Olen
pitänyt suggestoterapian vastaanottoa pari vuotta ja sen olen oppinut, etten
ota vastaan asiakkaita, jotka eivät ole itse motivoituneita. Jos esimerkiksi
äiti pakottaa tyttären tai vaimo miehen vastaanotolle, niin ennuste ei ole
hyvä, Valkama sanoo.
Taika-Jim,
joka myös Mandrake-taikurina tunnetaan, oli poikavuosina ehdottomia
sarjakuvasuosikkejani. Niiltä ajoilta todennäköisesti juontuu myös mielikuva,
jonka mukaan hypnoosiin voi vajota ja siitä taas herätä pelkällä hypnotisoijan
sormien napsauksella. Ei napsautellut Valkaman Henri kertaakaan sormiaan. Se
siitä mielikuvasta.